Third image

Third image

First slide

First slide

Second image

Second image

maanantai 28. joulukuuta 2009

Mummo

Olemme äitini kanssa jutelleet hänen lapsuudestaan viime aikoina ja mieleeni tuli tehdä ainakin tämä blogimerkintä äidinäidistäni. Mummo oli nimittäin ammatiltaan ompelija ja muutoinkin taitava käsityöihminen. Hän oli joskus 1930-luvun alkupuolella joutunut karkaamaan kotoa Parikkalasta päästäkseen ompeluopistoon Savonlinnaan, koska oma äiti ei olisi tytärtään minnekään päästänyt. Myöhemmin äidinäidinäitini kuitenkin hyväksyi tyttärensä opinnot. Mummon ja äitini perheen elämä ei rahallisesti ollut rikasta pienellä tilalla Parikkalassa sodanjälkeisessä Suomessa, mutta äitini mukaan heillä oli kuitenkin muutoin rikas lapsuus. Nuppineuloja oli kuulemma kotona aina lattialla ja silitysraudat hellalla lämpiämässä. Kamari muutettiin sovitushuoneeksi ja isä komennettiin jonnekin muualle kun Parikkalan "hienommat rouvat" tulivat mummon luokse sovitukseen. He kävivät täältä Helsingistä hakemassa hienompia kankaita ja mummo heille sitten loihti niistä kulloisenkin muodin mukaisia asuja. Nämä joulun ajat olivat myös kaikkein kiireisintä aikaa ompelijalle, vaatteiden lisäksi syntyi mm. nukeille uusia vaatteita. Siinä on sitten mummon Singer surissut pimeinä talvisina iltoina huonossa valaistuksessa.


Yllä kuva pienestä osasta mummon ompeluopiston lopputyöksi tekemästä pöytäliinasta, joka on siis tehty joskus 1930-luvun alkupuolella. Liina on alusta asti mummon omaa käsialaa eli pellavatkin on kangasta varten itse kasvatettu, langat kehrätty, kangas kudottu ja sitten kirjottu. Eipä taitaisi ainakaan minusta olla ihan yhtä pitkäjänteiseen projektiin ja näin hienoja kuvioita en myöskään saisi kirjoen aikaiseksi.
Mummo on myös ainut isovanhemmistani, jonka olen ehtinyt nähdä. Paljon en tosin hänestäkään muista, koska olin 7-vuotias hänen kuollessaan. Muistan vain sen, että tykkäsin istua hänen sylissään kiikkustuolissa ja vedellä häntä ”kaulan kurttupussista” tai ”heltasta”, vanha iho kun tuntui niin pehmeältä. Äiti aina kielsi tätä tekemästä, mutta mummo onneksi vain nauroi. Muutoinkin hän vaikuttaa kovin iloiselta ja nauravaiselta ihmiseltä valokuvien perusteella, kuten tämän ohessa olevan kuvan, jossa mummo ja pappa odottavat kauppa-autoa vuonna 1975. Harmi, etten koskaan itse ehtinyt tutustua isovanhempiini sen paremmin tai päässyt mummon oppiin. Hän kun oli kuulemma erityisesti hihojen istuttajana taitava.


Ajattelin laittaa samaan merkintään myös yhden omista valmistuneista projekteistani, kun se jotenkin sopii tähän nostalgisointiin :), eli pariton sukkani sai vihdoin parin joulun pyhien aikaan töllöä katsellessa. Kovin on rinsessamainen olo näissä sukkasissa ja mielessä on ajatus, että samantyyliset sukat voisivat olla suosittuja pienempien prinsessojen keskuudessa hieman eri sävyisenä. Täytyy yrittää kaupata ajatusta esim. veljentyttärille. Voi tosin olla, että ainakin omista sukista jää silkkinauhat takaisin pujottamatta ensimmäisen pesun jälkeen…



keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Ihanaa joulunaikaa!





Kohta on onneksi ohi kaikki kiire ja hoppu ja on aika nautiskella kaikista joulun ihanista tuoksuista ja mauista. Itse tosin pääsen valmiiseen joulupöytään huomenna, joten ei ole muutenkaan tarvinnut turhia stressata ja on jäänyt aikaa näille kaikenlaisille puuhasteluille :). Joulutähtiä vielä tänä iltana väsäsin kuusen koristeeksi vintage-papereista, kun näitä ihania papereita tuli Sinellistä osteltua ensi joulunkin tarpeiksi. Idean sain (taas) norjalaisesta blogista nimeltä Solbergets mange projekt, joka löytyy nyt myös tuolta inspiroivien blogien joukosta. Kuva Solbergetin tähdestä löytyy myös suoraan tästä (skrollaamalla sivua hieman alaspäin). Tosin piirsin tähdestä oman viisisakaraisen version Solbergetin kuusisakaraisen sijaan. Valitettavasti minulla ei tähän hätään ole skanneria käytössä, jotta voisin laittaa oman kaavani tänne jaettavaksi. Yhden sakaran leveys on omassa tähdessäni kuitenkin 5 cm ja pituus 9 cm, ja levein kohta on keskustasta nähden 5,5 cm:n kohdalla. Eli näillä mitoilla pitäisi tulla "täydellinen" tähti. Alla olevasta kuvasta pitäisi myös selvitä miten tähti kannattaa koota, eli ensin liimata kaikki sakarat yhdeltä puolelta yhteen ja sen jälkeen toiselta puolelta.



Tämä blogi jää ja nyt pienelle joulutauolle ja haluan toivottaa OIKEIN IHANAA JA RENTOUTTAVAA JOULUA, jos tänne sivulle joku ja eksyy pyhinä pistäytymään! :)

lauantai 19. joulukuuta 2009

Karkkitötteröitä



Voimat ovat pikku hiljaa palautumassa taudin jälkeen ja taas jaksan pikku hiljaa valmistella joulua :). Näin norjalaisen Hespen blogissa tällaisia ihania karkkitötteröitä ja pakkohan minun oli idea sieltä ottaa omaa käyttöön, koska ajattelin näiden soveltuvan täydellisesti omien joululahjojeni paketoimiseen eli huopakoruille ja marmeladeille. Hespe oli puolestaan saanut oman mallinsa ilmeisemmin jostain (sisustus)liikkeestä. Hespen blogiin pääsee muuten vasemmalla olevasta inspiroivien blogien luettelostani.


Tein siis Hespen blogissa olleen kuvan perusteella kaavan tötteröstä ja pään muotoilin pienellä piparimuotilla sydämen muotoiseksi. Samalla sydänmuotilla ajattelin tehdä myös marmeladit, jotka todennäköisesti näihin tötteröihin pakkaan lahjaksi kavereille. Mieleen tuli myös, että pään voisi tosin muotoilla esim. enkelin, tähden tai joulukuusenkin muotoisiksi ja samalla tehdä tötteröstä löytyvistä marmeladeista samanmuotoisia (kun sellaisetkin pienet piparimuotit kaapista sattuvat löytymään. Itsetehtyjen marmeladien ohjeen otin viimesyksyisestä Kotiliedestä, mutta se löytyy myös lehden kotisivulta eli täältä. Katsotaan laitanko marmeladitkin sitten tänne näkyville, kunhan saan ne valmiiksi.




Yllä myös kuva perinteisimmistä karkkitötteröistä, joita alettiin käyttää joulukuusen koristeena joskus 1860-luvulla Tanskassa. Olisiko sitten Ruotsin kautta levinnyt joulukuusen tavoin meille Suomeenkin joulukuusen koristeeksi? Tanskalainen Alfred Jacobsen alkoi valmistaa tällaisia valmiita karkkitötteröjen leikkuuarkkeja joskus 1880-luvulla ja oli niiden suosituin valmistaja Tanskassa. Oma arkkini on tosin huomattavasti nuorempi kopio näistä alkuperäisistä arkeista, ostettu joskus kauan sitten joltain Tanskan matkalta ennen joulua ja on vaan sitten unohtunut kaappiin.

perjantai 18. joulukuuta 2009

Pipariaskartelua ja sairastelua :(



Siinä oikeastaan tämän viikon teemani. Sairaspäiväpuuhasteluna olen väsännyt oheista piparkakkukirkkoa/-kellotapulia. Sen verran urakkaani helpotin, että tein talon valmistaikinasta. Niissä on myös se hyvä puoli, että ovat yleensä kovempia kuin itse leivottu taikina. Lopputuotos oli tarkoitus esitellä kahvipöydän koristeena pienillä glögikutsuilla, mutta taudin takia piti ne mennä perumaan, joten pistetään tämä nyt kuitenkin sitten tänne esille.

Kovin nättihän tästä kirkostani ei tullut, mutta sen voi varmaan laittaa kuumeilun piikkiin :). Edellisestä piparkakkutalon tekemisestä on myös joitain vuosia, joten taidotkin on varmaan ruosteessa. Välttelen nimittäin mieluusti piparkakkutaloprojektia, kun saan aina sormeni poltettua sulassa sokerissa taloa kootessa. Tänä vuonna selvisin kuitenkin tästä kolmevooninkisen kirkon kokoamisesta ilman rakon rakkoa (jes!).

Sairastaessa on muuten ollut myös aikaa leikkiä tämän blogin ulkoasun kanssa. Googlaamalla löytyi useampia ihania sivustoja, joista voi ladata valmiita taustoja. Vielä en vaan ole ihan täydellistä taustaa omalle blogilleni ja tyylilleni löytänyt, mutta kaunishan se on tämä nykyinenkin.


maanantai 14. joulukuuta 2009

Vintage-askartelua


Innostuin viikonloppuna kohentamaan vanhan Ikeasta ostetun säilytyslaatikon ulkonäköä. Olen jo pitkään miettinyt, että tätä (ja toista samanlaista, mutta hieman isompaa laatikkoa) voisi jollain tavalla hieman tuunata kauniimmaksi esim. decoupage-tekniikalla, mutta päädyinkin sitten tekemään sen vintage-papereilla. Katselin nimittäin näitä herkullisia papereita paikallisessa Sinellin liikkeessä viime viikolla joulukorttitarvikkeita ostellessani, ja ihastuin näihin, eli mukaan siis tarttui tietysti vino pino erilaisia paperiarkkeja.

Tällainen tästä laatikosta sitten tuli liiman, silkkinauhan ja pitsinauhan avulla. Laatikko on tosin vähän turhan romanttinen minun makuuni, mutta voisi kenties olla pienten veljentyttärieni mieleen, joten kääräisen ehkä tämänkin joulupaperiin heille lahjaksi - ja keksin samalla uuden säilytystavan kenkälankeilleni, jotka tässä ovat aiemmin majailleet. Oikealla muuten toinen laatikko alkuperäisasussaan.

maanantai 14. joulukuuta 2009

Lumihiutaleita ja Enyaa


Ihana kun pääkaupunkiseudullakin on taas lunta maassa, on heti jouluisempi olo ja pimeyskään ei niin haittaa :). Oheisen 3D-lumihiutaleen teko-ohjeen löysin netistä WikiHowsta eli täältä. Sopii hyvin jouluiseksi askarteluksi esimerkiksi hieman isompien lasten kanssa. Itse meinasin ja tehdä näitä vielä muutaman lisää muihinkin ikkunoihin laitettavaksi.

Niin, ja onnistuin sitten laittamaan tämän blogin taustamusiikiksi yhtä kaikkien aikojen suosikkiani eli Enyaa. Tämä Only if -kappale saa miut aina jotenkin tarttumaan toimeen, esim. imurin varteen silloin kun ei mikään yhtään huvituttaisi vaan lähinnä vaan löhötyttäisi :).

lauantai 12. joulukuuta 2009

Sinisempiä unia ja haaveilua



Vaikka joulun alla on kyllä muutakin puuhaa, niin sain onneksi vihdoin myös yhden pitkäaikaisista projekteistani tehtyä valmiiksi, eli oheisen sinisen tuolin kunnostuksen. Tuoli on tämmöinen ihan tavallinen pinnatuoli, todennäköisesti 60-luvulta, ja toimittaa nyt makuuhuoneessani yöpöydän virkaa.

Tuolissa oli monta maalikerrosta päällä, joista päällimmäinen lähti siklaamalla (eli käytännössä puukolla rapsuttamalla) ja muut sitten poistin maalinpoistoaineella ja teräsvillalla hioen. Sen verran monta maalikerrosta tuolissa kyllä oli, että sain hyvin monta tuntia maalinpoistoon kulumaan. Mielestäni maalinpoisto on kuitenkin aina mielenkiintoisin vaihe huonekaluja kunnostaessa, koska siinä näkee minkälainen huonekalu on minäkin aikana ollut ja minkälaisia sävyjä eri vuosikymmeninä on käytetty. Tämäkin tuoli oli alunperin punavalkoinen (ja sen jälkeen siinä oli kaksi kerrosta vihreää maalia à la 70-luku ja päällimäisenä oli valkoinen kerros). En tosin ollut näihin alkuperäisiin sävyihin ihastunut vaan valitsin sitten tuolille omaan sisustukseeni ja makkariin sopivan sävyn. Tuoli on ensin pohjamaalattu Tikkurilan Otex-pohjamaalilla (koska viimeistä punaista maalikerrosta ei pois kokonaan saanut istuinosasta) ja varsinainen pintamaali on Tikkurilan Helmi-kalustemaalia.


Haaveissa on, että vielä joku päivä omistaisin ihanan vapaa-ajanasunnon/mummonmökin, jonne koota näitä värikkäitä itse kunnostettuja huonekaluja ja luoda omanlainen idylli - tai sitten niin, että kotina olisi se unelmien puutalo. Tai ehkä olen vaan trendien orja ja lukenut liikaa kaikkia sisustuslehtiä, kun niissä on tätä "mummolatyyliä" viime aikoina ja paljon ollut esillä. Lisääväthän nämä vanhemmat kalusteet tosin kodikkuutta omassa kodissakin. Mutta ehkäpä siis vielä joskus...

Ja lopuksi oikealla vielä pieni kuva äitini maalaamasta suloisesta posliinienkelistä, joka myös löysi paikkansa uudelta yöpöydältäni.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Valovoimaa

Olen vihdoin saanut kaikki jouluvalot viritettyä ja samalla valmistin myös oheisen pallovalaisimen, johon pujotin led-valot sisälle. Ihastuin tähän ideaan nähdessäni samanlaisen valaisimen aiemmin syksyllä Taito Etelä-Karjalan toimipisteessä Joutsenossa.

Valaisin tehtiin siten, että ilmapallon ympärille kieritettiin paperinaruja ja liima-vesiseos pitää ne paikallaan. Pallovalaisimen tarvikkeet siis ostin suoraan Taito-Etelä-Karjalasta ja niiden hinta oli 11 euroa. Lisätietoa valaisimista löydät Käsi- ja taideteollisuusliitto Taidon sivuilta, joka järjestää myös kursseja valaisimen tekoon eri puolilla Suomea. Muutoinkin heillä on kaikkia kivoja tarvikepaketteja ja kursseja tarjolla.

Samaiseen kuvaan on muuten myös päässyt entisöinnin kohteena oleva vanha 1850-luvulta oleva kaappi, joka on ja perintöä äitini suvun puolelta. Päällinlaudat ovat itse asiassa vielä irti ennen kuin saan ne puutapeilla laitettua kiinni. Kaappi tarvitsisi myös jonkinlaisen maalin pintaansa, mutten ole vielä oikein osannut päättää sävyä, aika nättihän tämä on kyllä näinkin.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Koreilua


Olen viime viikkoina innostunut kokeilemaan korien virkkausta trikoisista matonkudetähteistäni. Kolmannessa koriversiossa sain mielestäni vasta lisäykset tehtyä oikein; pohja ei mennyt kupille ja seinissä on myös riittävästi silmukoita. Virkkasin seinät myös siten, että tein uuden silmukan pelkästään sisempään silmukkaan, jolloin korin pintaan tuli kaunis kuvio. Lopputuotoksessa voi vaikka säilytellä keskeneräistä neulomusta. Itse neulottu tyynykin sai vihdoin sille sopivan sisustyynyn ja oheinen ihanan pehmyt torkkupeittokin on omaa käsialaa ja tehty Kotivinkin ohjeella ja Novitan langoilla muutama vuosi sitten.

Virkatun korin ohje löytyy esimerkiksi Kauhavan Kangas-Aitan sivuilta. Tosin omille paksuhkoille kuteilleni tämä ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen ohje, vaan paremman lopputuloksen sain siis tekemällä lisäykset oman pään mukaan (eli tein niitä reilusti enemmän kuin mitä ohjeessa sanottiin).

Samalla kotiin on pikku hiljaa tullut laiteltua pieniä punaisia koristeita vähän joka puolelle eritoten silkkinauhoista, ja neulelankojenkin sävy on siis samalla muuttunut kovin jouluiseksi :). Punaisesta ja valkoisesta langasta on syntymässä jouluinen kaulakoru (tai jollekin nallelle jouluinen kaulaliina, jos korukokeiluni ei onnistu :)).